VISAO MISAO OBJECTIVO HAKSESUK BOLA FH KKN HOME FH LPV ARTIGOS FH MUZIKA LIA MENON FH RESPONDE

20160217

Kontroversia Susesaun Lideransa F-FDTL

KONTROVERSIA SUSESAUN LIDERANSA F-FDTL

Filipe Rodrigues Pereira*

*Hakerek’nain nudar Observador Politika-Sosial, Dosente iha Universidade da Paz, no Mate-Restu Masakre Santa Cruz, 12 Nov. 1991, Dili. 
Semana kotuk publiku Timor-Leste sente hakfodak ho desizaun Presidente da Republika (PR), Taur Matan Ruak nebe’e deside hodi halo susesaun lideransa ba’a F-FDTL, nebe’e demite Jeneral Lere Anan Timur no promove Brigadeiro Jeneral Fimomeno Paixao ba’a Chefe Estado Maior General  (CEMG) F-FDTL no Koronel Falur Rate Laek ba’a Vice-CEMG. 

Hakfodak nebe’e mosu iha sosiadade nia let tamba publiku durante ne’e akompanha katak governu ninia proposta ba’a asuntu ne’e mak extende tan ba’a dala rua Jeneral Lere Anan Timur nia kargu nudar CEMG  F-FDTL no Brigadeiro Jeneral Fimomeno Paixao nafatin ho ninia kargu nudar Vice CEMG F-FDTL.

Tuir Estatutu F-FDTL Jeneral Lere no BrigGen Filomeno Paixao, sira rua nia kargu termina ona iha 5 de Outubru 2015 maka dejure ka legalmente, fulan ha’at nia laran ona F-FDTL vakum lideransa maximu instituisaun ne’e nian.

Mosu kestaun, tamba sa mak durante fulan 4 ona estadu husik hela (por legalmente) instituisaun importante hanesan F-FDTL sein lideransa?
Tamba susesaun lideransa F-FDTL ligadu ho orgaun rua nia kompetensia, governu propoin, PR nomeia ka demite (art. 86 m, C-RDTL)  maka klaru hatudu katak iha fulan 4 nia laran ladauk iha  pensamentu nebe’e hanesan relasiona ho susesaun ne’e rasik.  Governu dalaruma konsidera katak atu tama ba’a Eleisaun Presidensial no Parlamentar iha tinan 2017 Governu  sei presiza Jeneral Lere Anan Timur no BriGen Filomeno  Paixao nia kontribuisaun iha tempu nebe’e sei mai. Ka lideransa Governu nian no Ministru nebe’e tutela ba’a area defesa mak psikologikamente sente la iha k’bit politika naton atu husu demisaun ba’a Jeneral Lere Anan Timur husi CEMG F-FDTL no promove BrigGen Filomeno Paixao ba’a CEMG iha governasaun ne’e?!

Hanesan temi ona iha leten, susesaun lideransa iha F-FDTL presiza nomeasaun no demisaun husi PR maka dalaruma presiza mos pensamentu PR nian ba’a lideransa F-FDTL, sa’a tan PR nudar mos Komandante Supremu F-FDTL.

Koalia konaba ba’a PR atual, PR Taur mai husi backgraound eis guerilheiru no eis CEMG F-FDTL. PR Taur moris kleur iha instituisaun F-FDTL, klaru PR Taur hatene bem feitu konaba lala’ok tomak instituisaun ne’e nian. Kompara ho ema sivil sira maka klaru PR Taur hadomi liu instituisaun F-FDTL duke ema sira seluk. Iha kontextu ne’e Hakerek’nain fiar katak pensamentu PR Taur nian atu halo susesaun iha lideransa F-FDTL ho hanoin ida positivu. Dalaruma PR Taur iha hanoin atu gradualmente, iha tempu nebe’e sira eis-lideransa F-FDTL sei moris, buka halo esforsu  atu oinsa mak lori veteranus nebe’e tama ona tinan reforma bele fila hikas ba’a moris nudar ema sivil no bele husik instituisaun F-FDTL ba’a jerasaun foun sira. Hanesan ho politika nebe’e Maun Bo’ot Xanana foti, hala’o estafeta poder ba’a jerasaun foun iha governu.

Bele mos PR Taur iha hanoin atu koko kuda tradisaun ida iha F-FDTL katak Vice-CEMG presiza promove to’o CEMG –FDTL antes husik hela F-FDTL. Iha konstextu ne’e, hare ba’a idade entre General Lere Anan Timur no BrigGen Filomeno Paixao la dok malu entaun PR hakarak antes BrigGen Filomeno Paixao sai husi F-FDTL nia mos tenki promove ba’a to’o CEMG F-FDTL. 

Infelizmente, diferensas de ideias  ka pensamentu entre Governu no PR maka ikus rezulta (legalmente) iha fulan 4 nia laran ona F-FDTL sein iha lideransa dfinitivu. Durante ne’e la iha lideransa dinifinitu no agora aumenta tan nomeasaun no demisaun nebe’e mos mak ladauk definitivu tamba la hatu’ur tuir art. 86m C-RDTL. Bazeia ba’a kondisaun ikus ne’e, mosu pergunta, se los mak lidera F-FDTL oras ne’e?? Klaru politika no psikologikamente kondisaun ne’e hamosu konfuzaun iha nivel altu instituisaun F-FDTL nia laran. Klaru mos kondisaun ne’e havitima Jeneral Lere no BrigGen Filomeno Paixao rasik. Karik mosu funu ruma se mak atu responsabiliza ou husu se nia responsabilidade??
    
Tamba ne’e, hanesan ema balun koalia ona iha media sosial, lolos antes Konselhu Ministru deside hodi propoin naran ruma atu lidera F-FDTL maka governu liu husi ministro nebe’e tutela ba’a area defesa halo konsultasaun informal ho PR hodi buka hatene uluk lai PR ninia hanoin no hakarak. Hanesan temi ona iha leten, parte governu presiza konsidera katak PR nudar Komandante Supremu F-FDTL nian. Kargu CEMG F-FDTL la’os hanesan kargu ba’a ministru ka Sekretatia de Estado ida. Karik iha nanis konsultasaun antes Konselhu Ministru foti desizaun hodi propoin naran faoun ba’a PR atu lidera F-FDTL maka dalaruma bele deminui tensaun politika entre governu no PR, tamba durante ne’e mos kuran ona harmonia relasaun entre PR no Governu depois de PR veta OGE ba’a tinan ne’e. Liga ho susesaun ba’a lideransa F-FDTL, karik Governu mak kondisionaliza PR hodi ikus viola konstitusaun?!

Simu ka la simu politikamente desizaun ba’a susesaun iha lideransa F-FDTL nian PR foti ona. PR deside hodi promove BrigGen Filomeno Paixao ba’a General no promove mos Koronel Falur Rate Laek ba’a BrigGen hodi sira nain rua sai CEMG no Vice-CEMG F-FDTL nian. Tuir Estatuto Militar, General Lere Anan Timor promove ba’a General honorifiku (fitun tolu) hodi ikus tama ba’a reforma no husik instituisaun F-FDTL. Ida ne’e mak desizaun defakto husi Orgaun Soberanu Presidente da Republika Timor-Leste. Ita tomak la imagina iha situasaun ne’e nia laran, tamba deit la iha harmonia institusional entre orgaun seberanu estadu nian mak PR semana ne’e hakarak halo tomada de pose. BrigGen Filomeno Paixao no Koronel Falur Rate Laek prontu atu simu tomada de pose?! 

Tamba ne’e, la iha dalan seluk, atu salva estadu Timor-Leste nia imajem iha mundu rai klaran maka parte sira ou sidadaun baibain tuir lei haruka presiza hola inisiativa hodi husu ba Tribunal de Rekursu atu fo’o apresiasaun legal no hatun “desizaun kanselamentu” ba’a PR Taur ninia desizaun nebe’e nomeia BrigGen Filomeno Paixao atu lidera F-FDTL. Tuir Hakerek’nain, depois Tribunal Rekursu hatun ninia desizaun maka Governu hato’o hikas proposta foun ba’a PR ho naran BrigGen Filomeno Paixao no Koronel Falur Rate Laek hodi ikus bele lidera F-FDTL iha furutu. Katak governu presiza atu la’o tuir PR Taur Matan Ruak nia hakarak tamba razaun nebe’e Hakerek’nain temi ona iha leten. 

Oinsa ho Jeneral Lere Anan Timur ninia pozisaun, klaru katak pessoalmente relasaun entre veteranu funu nain Taur-Lere la iha problema tamba esperiensia moris nian halo sira rua maduru hodi hala’o ida-idak nia k’nar. Maibe politikamente PR Taur nudar Aman ba’a Nasaun nian la fo’o tan konfiansa-foun ba’a Jeneral Lere atu kontinua lidera F-FDTL. Sein konfiansa husi Komandante Supremu F-FDTL Hakerek’nain fiar katak ikus sei la lori buat barak nebe’e diak ba’a instituisaun F-FDTL nebe’e ema barak hadomi. Hakerek’nain fiar katak ba’a oin General Lere sei serbi nafatin estadu Timor-Leste ho maneira no iha fatin seluk nebe’e mais apropriadu. 

Antes taka, Hakerek’nain hakarak fo’o hanoin katak chokes institusional entre orgaun estadu nian la’os foin primeira vez akontese. Uluk entre Maun Bo’ot Xanana no Dr. Mari Alkatiri no ikus hamosu krizi politika-militar. Ita tomak espera katak ho tan akontesimentu konaba susesaun lideransa F-FDTL iha tinan ida ne’e bele sai nudar lisaun diak ba’a politiku sira, atu oinsa bele buka kria linha kordenasaun no konsultasaun (interdependensia) nebe’e diak liu tan iha futuru, tamba ida ne’e mak konsekuensia opta sistema semi-presidensialista iha Timor-Leste.*** 

*Hakerek’nain nudar Observador Politika-Sosial, Dosente iha Universidade da Paz, no Mate-Restu Masakre Santa Cruz, 12 Nov. 1991, Dili. 

Sem comentários:

Enviar um comentário

Nota: só um membro deste blogue pode publicar um comentário.